Eka kerta
Perun puheeni värttinän käytön vaikeudesta!!!! Yritin joskus huonolla menestyksellä :) homma jäi alkulankaan! Nyt rauhassa katseltuani ohjeita...se olikin helppoa ja ihanaa rentouttavaa puuhaa!
Suurin ero rukilla kehräämiseen oli verkkaisuus. Nopeaankiin voi kehrätä kun taitoa karttuu.
Mieheni teki minulle Punomon ohjeilla värttinän ja villoja tuli pestyä pitkin kesää.
Kuvassa näkyy alkulanka ja värttinän päässä koukku, jota kaikissa värttinöissä ei ole. Minulle se oli ehdoton...värttinä roikkui vakaana, eikä lanka purkautunut värttinästä.
Langan paksuutta oli helppo säädellä. Otin villaa kerrallaan noin 20cm ja pidin oikealla kädellä kiinni yläpäästä, ettei kierre päässyt villa lempareeseen. Pyöräytin hyrrää vasemmalla kädellä myötäpäivään ja...
...lanka syntyi kuin itsestään :)!
Hyrrä pyöritti lankaan kierteen ja hidastui kun kireys oli sopiva. Välillä innostuin pyörittämään liikaa, mutta eipä haitannut, sillä keriessä valmiin langan värttinälle löysäsin liiat kierteet pois.
Ja eikun uusi pätkä ja uusi lempare...lankaa syntyi ja haaveissa patalappu muutui jo puseroksi...ehkä ensiviikolla mekoksi ;) saa nähdä.
 |
| 31.8 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti