Translate

perjantai 15. syyskuuta 2017

Kierrätys: Koruja tölkinpohjista


Talon maalaaminen oli SE juttu tänä kesänä.
Onneksi sain maalata lauta kerrallaan :) 

Eläväinen mieli kun on, kaipasin illanpuhteelle kivaa näpertämistä.

Tykkään kierrättää ja korvissani on killunutkin jos jonkinmoista jämäkamaa.
Tässäkin JYTY kalenterin kierteet :)




Mutta tölkki, tuo hervottomasti varastoon sikiävä kapistus vei sydämmeni kertarytinällä.
Tietysti tölkeissäkin ekana kannattaa käyttää niitä joita ei voi palauttaa.



Tein myös tämmöisen havainnon kun sain kamulta pari energiajuomatölkkiä...
väriero




Nämä ekat tein lähinnä saksilla, mutta nälkä kasvoi syödessä ja hankin metallin käsittelyyn kuoppa-alasimen ja kiekkoleikkurin.







Sitten tietysti pinta mahdollisuuksia! Munankuoret on ihania ja vasta nyt tajusin, että alan jatkossa värjätä niitä luonnonvärein :) 






Tölkinpohja sellaisenaankin on loputon mahdollisuus.




Lisää aiheesta jutusssa


Kaavakudonta

Hupskuikkaa :) tämä kesä oli jatkumoa sarjalle 
"En tosiaankaan tiedä mitä tapahtuu tänä kesänä"

Viimevuosi yllätti matkoineen ja värjäilyineen... pakko sanoa että haaveilin koko talven väripadoista.

Sitten tuli kevät ja hups päätettiin vähän remontoida
 ja sitten hups Jussi lähti reissuhommiin.

Mutta sain lomalla maalattua miltei talon (20 lautaa vajaa)
ja kuntoiluna liiteriin vaappui halkoja 35 mottia.

Vieläkin korva vaivaa ja vaapun. Odotan toiveikkaana korvalääkärin tapaamista :)

Syksyn lomaviikolla tein tämmösen kokeellisen kudonnan.

Kuvien laatu kertoo siitä, etten oikein uskonut onnistuvani.
Nappailin puhelimella puoli huolimattomia otoksia ja kun oikein innosta aloin kihistä jatkoin ajattelematta samaan tyyliin.




Värjäämieni lankojen lisänä hommaan tarvittiin nuppineuloja ja sakset,
sekä sattumalta hankkimani virkkuukoukku, jonka päähän pystyi pujottamaan langan. 
Tietysti raksalta pala finnfoamia.




Enpä osaa sanoa kumminko loimi olisi ollut parempi vaakaan vai pystysuuntaan pujoteltuna.
Enkä osaa sanoa sitäkään, olisiko mutkassa ollut kaksi neulaa rinnakkain parempi. Tähän laitoin vaan yhden. Opin sen myöhemmin...




Sitten vaan pujottelemaan tupla langalla. Tässä "koe" kappaleessa harjoittelin myös raitoja.




Halusin marja-aronia reunan ja rajasin alueen neuloin.
 Kudoin ensin vihreä/harmaa osion valmiiksi.




Hätiköin koekappaleeni alareunassa, varsinkin alkupään lankojen kanssa.
Aikaa säästyy viimeistelyssä kun pujottelee harkiten.




Kun lähdin kutomaan violettia reunaa koukkasin vihreän langan lenkin ja poistin neulan.
Olin onnesta soikeena kun tuli niin siisti.













Käsittämättömän siistit reunat tuli ja jännitin miten käy kun neulat irroittaa...tulisiko nukenvaate.




Vaan kun ei ....JIPII vetäytyi vaan puolisen senttiä :)!!!!




Nyt mieli surraa täynnä mahdollisuuksia. Lopputulos oli tiivis ja vaatteeksi sopiva :)



sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Kuulokojeita: Äidin ja minun kuulolaitteet

Ihana Kirsti äitini sai 85 vuotis "lahjaksi" kuulolaitteet molempiin korviin.

Varkaudessa tilattiin aika korvalääkärille. 
Seuraavaksi hoitaja teki kuulo testejä, joissa kuulon todettiin huonontuneen
selvästi. Koe toistettiin vielä myöhemmin Varkauden sairaalan poliklinikalla, 
jossa otettiin myös valumallit äidin korvakäytävästä.
Sitten tuli aika KYS:in kuulokeskukseen ja sinne meille tuttuun paikkaan
 me tytöt sitten lähdettiin.






Kuulokeskuksessa hoitaja teki vielä kuulo testejä ja äiti sai omat laitteet, 
joihin oli tehty hienot korvakappaleet. 
Kappaleita hiottiin hieman, ettei ne puristaisi.
Hoitaja myös opasti äitiä laitteen käyttöön liittyvissä asioissa.
Äiti sai mukaan puhdistus tarvikkeita ja muoviputkea.
Kuvassa näkyvä muoviputki liitetään kojeen ja kuulokappaleen väliin
 ja se on hyvä vaihtaa noin kuukauden välein, sillä se kovettuu.



Oman korvan muotoon tehdyt korvakappaleet istuivat kun valettu!

Kaksi laitetta, jotka on säädetty kuulokeskuksessa äidin kuulokäyrän mukaan, 
takaavat myös hyvän suuntakuulon.
Äänenvoimakkuutta voi myös säätää itse, ja niin tehtiinkin toisen korvan laitteessa.











Pörrikisu on mukana huoltopuuhissa.
Mahtavaa oli, että äiti oppi heti itse vaihtamaan paristot.
Muutenkin hän on jaksanut "treenata" kuulolaitteiden käyttöä  kuuntelemalla paljon erilaisia ohjelmia tv ja radiosta, sekä käyttämällä kojeita aamusta iltaan.





Minun kuulolaitteiden käyttö alkoi paljon aiemmin. 

Tämä pienikokoinen korvakäytäväkoje oli ensimmäinen koje.
Se toimi hienosti ja oli tosi huomaamaton.
Kun kuuloni huononi kokeilin korvantauskojeita.

Tässä kuva viimeisimmästä laitteesta ennen sisäkorvaistukkeita.





Korvantauskoje sai minut kyyneliin. 
Eikä surusta, vaan ihanan pehmeän äänentoiston vuoksi. 
Aijempi laite (josta ei ole kuin muistikuva) ei enää riittänyt vahvistamaan ääniä.

Minä menetin toisen korvan kuulon jo 1988, mutta onneksi toiseen jäi kuuloa.
Olin suorittanut valokuvausalan opinnot ja töissä Helioksessa, eikä kuulo millään riittänyt asiakaspalvelutyöhön.
Työkyvyttömyyseläkkeelle läksin kamera ja aalto maljakko kainalossa.

Ensimmäiset vuodet kuulevan korvan kuulo seilasi niin, että kahvipöydässä saatoin keskustelun aikana mennä kuuroksi. Nesteenpoistolääke poisti tämän heittelyn.

 Kuulo palasi juuri oikeaan aikaan artesaani opintojen viime metreillä, 
sillä pääsin suoraan Varkauden nuorisotoimeen töihin. 
Tuntui mahtavalta ettei "puoli"kuurouteni haitannut, vaan pääsin touhuamaan tasavertaisesti muiden ohjaajien kanssa.
Nuoret suhtautuivat upeasti. Ja olihan se hauskaa, kun kuulin välillä mitä sattui ja selkäni takana oli hauska sipistä. 
Olin ollut useamman vuoden nuoriso-ohjaajana, kun kuulo sitten romahti muutamassa kuukaudessa kokonaan. 
Muutenkin olin heikossa kunnossa, koska tautini  Coganin syndrooma oli aktivoitunut.
Sain kuitenkin uuden työpaikan museon arkistossa.  
Ompelualan artesaanin ja valokuvausalan opinnot tulivat tarpeeseen.

Nykyisellään työni kokoelma-assistenttina sisältääkin laajan kirjon mukavia työtehtäviä.

Alku oli kuitenkin hankala, kun hyppäsi miltei kuurona uusiin kuvioihin ja silloisten esimiesten käytös oli alentavaa. Onneksi tilanne muuttui myöhemmin.
Tykkään tehdä töitä ja olen äidinmaidosta imenyt itseeni super annoksen positiivisuutta...
Nyt minulla on sisäkorvaistuke kuulokojeet, eivätkä ihmiset edes tajua vammaani.

KYSSIN kuulokeskus on ihana paikka ja hoito parasta niin minulle kuin äidillekin.

Hyvä on kuitenkin muistaa, että kaikkien kuulokojeiden maksimaalinen hyöty tulee vain niitä jatkuvasti käyttämällä :)



perjantai 10. maaliskuuta 2017

Neule: Talven neulokset

Taas on tullut puikotettua paita ja toinenkin pakkasen kunniaksi :)



Kun viimeksi aloin neuloa resoria siitä tuli kaulus ja lupiinipaidassa hiha...
mistä se kertoo...hymmm lihomisesta 😅 ..ko?


Tämä viime talven hapsukka on ollut niin mieleinen, että neuloin lisää lyhyitä hihoja 


ja nyt myös helmoja.


Avokadolla värjätty villalanka (ilman putkimiestä) valikoitui leveän paidan langaksi ja 
avokado kera putkimiehen & liukuvärjätty kapeamman.





On hauskaa neuloa kun ei tiedä mitä siitä lopussa tulee...
Neule alkoi letti kokeilusta, joka jäi kaulukseksi. 





Seuraavaan paitaan tein lyhyemmän kauluksen.

Aloitin siis kauluksesta.
 120 s , 10/10 silmukan lettejä, joiden suunnat vaihtui.






Hihojen levennykset ja letit.




.... olkapään kohdalle 6s levennystä molemmin puolin olkapäihin. 
(leveässä paidassa levennys 20s+20s) 
kainaloihin  lisäsin 18 silmukkaa puolelleen ja poimin silmukat hihoihin. 
(leveämmässä 26s)




Sitten neulotaan lisää pituutta, selän mukaan.
 Letin tein molempiin etukappaleen helmaan.




Viimeisenä poimin hihan lisäyksestä silmukat ja neuloin hihansuun.
Yksi letti hihansuuhun keskelle.




Leveys näkyy kun paidat on rinnakkain :)

Ja sitten!

Lupiinin vihreää.







Lupiinikin alkoi helmasta josta tuli hiha...joskin lyhythihainen versio purkautui takaisin kerälle.
En osannut olla niin leveissä hihoissa, joten hihat kaventuivat ja pitenivät
Mutta kirjasin ja kuvasin lyhythihaisen version...

Pitkissä hihoissa on kainalossa 90 silmukkaa ja ranteessa 60.
Kauluksessa 48s
Siinä myös resori helmassa.




Lupiinin kukkasilla värjätty villalanka sai kaveriksi mikrossa värjättyjä lankoja. 

       
Resorilla aloitus
Simppelit hihat ilman saumoja
pyöröpuikkojen koko 4
1 o/ 1n 
(jälkiviisaana sileä neule laskeutuisi kauniimmin)
140 silmukkaa 
40krs




Kun hiha oli tarpeeksi pitkä jaoin neuleen ja lisäsin silmukoita molemmille puolille
              ensin 20 s  ja seuraavalla kerroksella 15 s  
Näin sain etu ja takakappaleeseen tarpeeksi pituutta.
Levennysten jälkeen nelotaan 22 krs eli kaikkiaan 24 krs ennen kaula-aukkoa.


Kaula aukkoa varten jaoin silmukat kahdelle puikolle.

 Neuloin 85 krs etu-ja takapuolelle

Kaikki taas yhdelle puikolle ja 23 krs
 Muistaen kavennukset molennin puolin viimeisellä kahdella kerroksella
ensin 2x15s ja sitten 2x20s.

Neuloin kolmella langalla vaihdellen joka kerroksella, niin neuleesta tuli eläväisen väristä, eikä lanhojen sävyerot haitanneet.

Kavennusten jälkeen kaikki yhdelle pyöröpuikolle ja lupiinilangalla toinen hiha 140s 40 krs.
Loppusilauksena sivujen ompelu yhteen ja lankojen päättely. 
Jos haluaa tehda poolon kauluksen silmukat on helppo poimia. Resori hihat voi myös taittaa kaksinkerroin ka kiinnittää ne muutamin pistoin.
















Ihanaa kun kevät tulee ja väripadat odottaa.
Liityin Värjärikiltaan ja pääsen taas oppimaan uutta.




Jospa näillä talven aikana maahan varisseilla naavoilla saisi jotain aikaiseksi :)