Vanhaa pintaa krakleerauksella

Ajattelin välipalaksi... värjäysten väliin..kertoa tekniikasta, jota olen paljon käyttänyt.

Faktaa:

Maalipinnan halkeilua kutsutaan krakleeraamiseksi. Tällainen efekti voidaan toteuttaa myös uuteen pintaan maalaamalla. Krakelointimaalaus tai krakleeraus perustuu siihen, että pinnalle laitettava maali kuivuu nopeammin kuin pohjamaali. Kovempaan kulutukseen pinnan voi lakata.

Kettu kello

Väreinä olen käyttänyt vesiohenteisia akryylimaaleja. 

Ensin pohjavärin maalaus ja kuivatus. Pohjakerroksen sävy kuultaa halkeamista.

Välikerrokseen sivellään krakleerauslakkaa, jota olen ostanut askarteluliikkeistä. Halkeaman suuruus on suhteessa lakan määrään...eli ohut kerros pienet halkeamat ja paksu kerros suuret halkeamat.

Lakan kuivumisen jälkeen tulee pinnan maalaus. Työvaihe kannattaa suunnitella huolella, koska halkeaminen alkaa välittömästi maalin levittäessä. 

Suosittelen pientä koetta ennen varsinaista maalausta, siinä näkee miten lakka toimii.

Kun olin saanut pohjan valmiiksi ja kuivatettu, jatkoin vielä hankaamalla pintaan keltaista maalia. Hankauksen jälkeen pinta näytti vielä vanhemmalta.

Seuraavaksi maalasin sabluunaa käyttäen kellotaulun ringin. 

Koska kello oli lahja Jussille, siihen tuli hänen tavaramerkki kettu.

Viisarit maalasin ennen koneiston asentamista.

Tämä halppispöytä on aarre,  sillä sen kannen alle mahtuu läjä taidekirjoja :)

Remontin jälkeen se näytti niiiiin ankealta, että mielessäni muhinut "kiina" kaappi inspiroi somistamaan pöydän kuparilevyllä ja koristemaalilla.

Työvaiheet pöydässä olivat miltei samat kuin kellossa,

 vain kovempi huonekalulakka viimeistelynä.

Kuparilevy on reijitetty ja liimattu puuhun. Viimeisenä lyhennetyt kuparinaulat paikalleen.

Soitinrakentaja Jussi

Tämän lyhytkaulaisen basson (alakuva) Jussi nikkaroi kuuloni kunniaksi. 

Nimesin sen Aurinko bassoksi.

Basson  ja kitaran maalaus on tehty pohjamaalin päälle ja Jussi oli maalannut takaosan ja sivut ruiskuttamalla.

En osaa vieläkään soittaa, mutta yrittänyt olen kovasti :) 

idoloin Porraa ja Hietalaa... ja Harrisia tietty!

Basso ja kitara on lakattu ruiskuttamalla monta ohutta lakkakerrosta.

Jussi on ex automaalari, joten se onnistuu häneltä.

Kitaran koristelakkaus/maalaus on hyvä esimerkki krakleerauksesta paksulla ja ohuella kerroksella samassa työssä.

Villan käsittely : Jussin nikkaroimia apuvälineitä

Tänä kesänä touhusin vimmaisesti villan parissa. 

Taisin tartuttaa hulluutta Jussiin, koska hän innostui suunnittelemaan minulle työkaluja...

Ensimmäinen oli "piikki" laatikko,  jonka idea on selvittää villaa.

Laatikko on avoin päistä ja naulat ovat hieman viistossa. 

Pohjan naulat viistossa keskeltä eri suuntiin ja kannessa yhteen suuntaan.

Naulat ovat lomittain, jolloin kansi liukuu urissa sujuvasti.

Villa kammatessa pesuvaiheessa jääneet roskatkin irtoavat.

Jatkokäsittelyyn on kaksi uutta tapaa..siis minulle uutta :)

Kuitujen sekoitukseen tarkoitettu alusta, jossa onkin kevyt kampailla villaa.

Alustan ja karstarumpuun tarkoitetun maton tilasin Hollannista edullisesti.

http://gfcarders.com/

Karstamatto on niitattu leikkuulautaan.

Lainasin Jussilta rumpukapulaa, joka soveltui hyvin lepereen pyörittämiseen.

Sekoittelin myös avokadolla (ilman ammoniakkia) värjättyyn villaan

 osan Kirpun karvaa..siis pystykorvan :) 

Kokeilin ja onnistuin kehrätä sekoitusta, vaikka olenkin vielä ihan aloittelija.

Keskellä mikrossa värjättyä villaa ja vaaleanvihreä värjäytyi lupiinin kukalla.

Ihana karstarumpu, jossa tärkeän maton lisäksi on osia mm vanhasta pesukoneesta.

Halvaksi tuli :)

Kirjoittelen rumpuvirityksiä myöhemmin omaan juttuunsa !

Niin ja tietysti myös tappikangaspuut

6mm tappikangaspuut

Puiden valmistus:

Mieheni Juha porasi vaahteralautaan 6mm reikiä 6mm välein.  Vaahteraa siksi, että se on kovempaa kun mänty (ja sitä sattui löytymään kotoa :) Seuraavaksi hän sahasi 16 cm mittaisia 6mm paksuisia (mänty) tappeja, joihin porasi reijän toiseen päähän noin 1cm korkeudelle. Tikun ollessa paikallaan, reikä jää näkyviin.

Nyt käytössäni on 10mm tappikangaspuut.

Tappikangaspuut ja loimi

Värjäys: Kasvivärjäys

Olin parina kesänä purettanut lankaa alunalla ja keitellyt pieniä koe eriä...HYVIN huonolla tuloksella....nyt olen vähän viisaampi ja tiedän miksi värit eivät olleet kummoisia.

Väärät kasvit, rautapata ja huono valmistautuminen.

Nyt luin varmaan kaikki blogit, joissa suomeksi neuvotaan miten homma hoituu

...yritinpä saada enkustakin selvää :)

Huom! Näissä kaikissa langoissa ja miltei kaikissa villoissa on aluna puretus.

Toki olisin voinut käyttää muitakin puretusaineita, mutta ajattelin etten sotke päätäni vielä niillä asioilla.

Hullun kesän ensimmäisessä kasvivärjäys kokeilussa käytin avokadon siemeniä ja kuoria. Olin kerännyt vuoden avokadon siemeniä askarteluun, joten materiaalia riitti.

Rautapadalla sävy oli tämä.

Hyvä tämäkin, mutta olin nähnyt kuvia ruskea/beige langoista.

Hetkiä netin äärellä ja vaihdoin raudan ruostumattomaan teräkseen...ja johan rupesi rusottamaan.

Ja taas olin onnesta muikeana...

Ja kun vielä villakin värjäytyi IIIhanaa!

Kirppu koirani karvaa ja avokado villaa.

Sitten luin ammoniakista ja johan repesi!

 Mietin mikä tuote olisi ph arvoltaan lähelle sitä.

No sehän on uusi rakkaani Kodin Putkimies.  

Liraus tuota ihmeainetta muutti  sävyn punaiseksi.

Nyt on sanottava että onneksi possu pinkki on tulossa muotiin!!! 

Sitä meinaan piisaa.

On keltaiseen pohjaan keitelty ja tietysti liemen eri ammoniakki määrillä kokeiltu.

Pitihän sitä myös liukuvärjätä ruskean avokado langan päälle!

Sitten piti saada lisää lankaa. Villoja minulla onneksi oli. Lankoja tilasin ensin Pirtin Kehräämöltä, kunnes huomasin Lankavan pakettitarjouksen värjäreille.

Lisää alunaa apteekista ja uusia kasveja keräämään!

Seuraavana 

KOIRANPUTKI

Kuvassa avokado ja koiranputki villa

Koiranputkea en liotellut, vaan keitin heti poimimisen jälkeen. 

Kasvi luovutti väriä tosi nopeaan.

Villa ja lanka värjäytyivät voimakkaan ja kirkkaan keltaiseksi.

Tykkäsin kovasti ja tämä on sitten keväällä taas kova juttu.

Koiranputki on parhaimmillaan alkukesästä.

RAPARPERI

LEHDET

Raparperin, niinkuin kaikki muut langat, jätin yön yli liemeen.

Aamulla olikin sitten ihasteltavaa. 

En tiedä oliko keittäjässä vika, mutta raparperin sävyt jäivät hennoiksi.

Tykkäsin kuitenkin sävystä ja jätin langat odottamaan talvea.

Lehdestä tulee keltaista ja ...

VARSI

Varsista beige sävyistä lankaa...minulla on näille langoille malli jo päässä :)

SIPULI

Ehkä ei olisi kannattanut sotkea eri lajikkeita, sillä sävyt jäävät samalla tavalla tunkkaiseksi, kuin se ensimmäinen avokado. Ensi kesänä kokeilen lajikkeet omana liemenään :)

LUPIINI

Viimeinen vaan ei vähäisin :) IHANA Lupiinin kukka ja varret.

Keräsin kasvit edellisenä iltana. Alunalla puretetut langat olivat jo valmiina.

Keitin ensin kukka liemen. 

Sävy oli ensin harmaampi, mutta muuttui yön aikana kauniin vihreäksi.

Pakko tunnustaa, että kiljuin riemusta tuloksen nähtyäni...

ja ryntäsin tienposkeen lisää keräämään :) 

Lupiin villaa.

Lupiinin varsista tuli hennon keltaista väriä.

Toiset säilöö hilloja talveksi...minä säilön leperet kehrättäväksi. 

Värjäys: Keittiön kätkemää

Minulla lähti hommat TAAS lapasesta..nyt värjäys! 

Tästä aiheesta ja kesän tolkuttomasta tohinasta tulee nyt monta juttua putkeen! 

Se alkoi keväällä ihan viattomasta pikku värjäys kokeilusta. 

Luin Punomon sivuilta, että etikalla puretus riittää kahvin, teen ja kurkuman värjäyksessä. No eikun villalangat likoon ja soppaa keittämään. 

Halusin liukuvärjättyä lankaa ja niinpä jaoin kattiloihin kurkumaa, kahvi/tee ja punajuuria. 

Keittelin aineksia tunnin verran, samalla langat lillui etikkavedessä. 

Laskin langat, toinen vyyhti kahteen ja toinen kolmeen kattilaan. 

Hankaluutta tuotti kattiloiden hienoinen korkeusero, vettä pääsi tippumaan levylle. 

Siirtelin lankoja hieman, ettei valkeaa jäisi niin paljon.

Voi miten onnelliseksi voi ihminen tulla muutamasta kerästä.

Niin onnellinen ettei se tähän jäänyt. 

Eikun lankaa tilaamaan.